Suoliston ja ihon symbioosi

Ihomme on suurin yksittäinen elimemme ja pinta-alaa sillä onkin yksilöstä riippuen 1,5-2 m². Painoa aikuisen iholla voi olla jopa 3 kiloa. Se toimii suojana ulkopuolisilta bakteereilta ja siksi onkin erittäin tärkeää huolehtia sen kunnosta. Iso vaikutustekijä ihon terveyteen löytyy suolistostamme. Ihomme ja suolistomme ovat yhteydessä toisiinsa aivan kuten myös aivomme reagoivat herkästi suolistomme vointiin ja usein kuuleekin puhuttavan aivot-iho-suolisto -akselista.

Suolisto on ihon lailla väylä patogeenisille bakteereille päästä kehoomme tekemään tuhojaan ja niiden vaikutukset näkyvät kasvoillamme ja tuntuvat voinnissamme. Vaikka suoliston kuntoa ei silmällä konkreettisesti ihon tapaan näe, siitä huolenpito on silti aivan yhtä tärkeää.

Edellä mainitut bakteerit aiheuttavat tulehduksia, alentavat puolustuskykyä ja altistavat sairauksille. Ne voivat olla osatekijöinä suomalaisille yleisissä ongelmissa kuten vatsasairauksissa, allergioissa sekä erilaisissa iho-oireissa kuten ihottumassa ja aknessa.

Huonojen bakteerien lisäksi suolistomme kuhisee kuitenkin myös hyviä bakteereja ja näiden kahden bakteerityypin tasapaino onkin terveytemme a ja o.

Miten saisit suolistosi hyvän bakteerikannan kasvuun, suolistofloorasi tasapainoon ja ihosi voimaan paremmin?

Suolistoflooran tasapainolla tarkoitetaan hyvien bakteerien runsautta niin, että huonoille bakteereille ei yksinkertaisesti jää tarpeeksi tilaa elää ja sitä myöten alentaa kantajansa terveyttä.

Elintapasi ja -ympäristösi vaikuttavat merkittävästi bakteerikantaasi. Ruokavaliolla on mahdollista vaikuttaa suoliston toimintaan niin hyvässä kuin pahassakin ja näin ollen mahdollisesti myös välillisesti ihosi kuntoon. Tehokkain tapa parantaa kokonaisvaltaista terveyttäsi on ruokkia hyvinvointiasi edistäviä bakteereja oikeanlaisella ravinnolla. 

Ruokavalion osalta monimuotoisuudella on merkitystä.

Huolehdi siis seuraavista asioista:

• Vihannesten, hedelmien sekä marjojen riittävä ja monipuolinen saanti (väh. 500g/päivä)
• Kuidun riittävä saanti (väh. 25g/päivä) yllämainittujen ryhmien lisäksi täysjyväviljoista ja -leseistä, mikäli vatsasi sietää näitä
• Mikäli pavut ja muut palkokasvit sopivat vatsallesi, on myös niitä hyvä sisällyttää ruokavalioon kuidun saannin turvaamiseksi. Palkokasvien saantisuositus sisältyy vihannesten, hedelmien ja marjojen suositukseen.
• Pähkinöitä ja siemeniä Ruokaviraston suosituksen mukaisesti max. 30g/päivä lajeja vaihdellen
• Luontaisella maitohappokäymisellä valmistetut hapantuotteet kuten hapankaali ovat omiaan edesauttamaan suoliston tasapainoa.

Suomalaiset saavat kuitua kautta linjan hieman alle päivittäisen saantisuosituksen (25g/pvä). Saatko sinä tarpeeksi, jotta suolistosi ja ihosi voisivat hyvin? Tee tästä Leipätiedotuksen kuitutesti.